8. Siirappia ja vohveleita

Oli sunnuntai ilta ja olin ilmoittanut Alelle uuden osoitteen mihin tulla, vaikka tämä asia ei häneen kohdistukkaan haluan että hän näkee ettei suhteeni Jarkkoon ole hetken huumaa. Ale kurvasi taksilla asuntolalta Jarkon luokse, sillä hän oli ehtinyt jo saapua tähän kaupunkiin.

"Janette mitä ihmettä" Ale riensi halin kera luokseni

"Selitän sulle kohta, halataan hetki" sanoin

Rutistin Alea sillä tulevat asiat ei olisi helppo sanoa, olin koko ajan väittänyt ettei meillä ole opettajan kanssa mitään mutta olikin. Ja yhden viikonlopun aikana olin muuttanut uuden kumppanini luokse ja saisin varmasti potkut koulusta.

"Nyt ala selittää, mikä homma. Miksemme ole asuntolalla"

"Minulla on mies... ja tämä hänen kotinsa..." sanoin Alelle ja aloin voimaan todella pahoin joten juoksin vessaan ja Ale tuli perässäni

"Mikä sinulle tuli, oletko kipeänä?" Ale kummasteli

"Varmaan joo, odota vähän aikaa niin näytän missä voit nukkua" Sanoin ja koitin kakoa pahaa oloa muttei mitään enään tullut ulos.

Nousin ylös pöntöltä ja Ale oli takanani tarkkana että etten pyörtyisi siltä oksentelulta. 

"Onko parempi olo?" Ale kyseli

"On joo, se sun huone on tuossa seinän toisella puolella ja minä nukun toisella." vastasin alelle samalla kun pesin käsiä.

Siirryimme yhteen vierashuoneista ja sanoin Alelle että hän voi tavaransa viedä siihen huoneeseen missä nukkuu.

Minut valtasi uudestaan paha olo ja totesimme molemmat että olisi aika mennä nukkumaan. Keskusteltaisiin aamulla asiat selviksi. 

"Minä vien sinut lääkäriin jos ei tuo helpota huomiseen mennessä"

"Menen vessan kautta nukkumaan, hyvää yötä" toivotin alelle ja juoksin vessaan helpottamaan pahoinvointiani.

Pääsimme vihdoin kaikki nukkumaan ja taloon tuli hiljaisuus kun valot sammuivat..

Aamulla Jarkko oli ensimmäisenä noussut ylös ja Ale heräsi Jarkon kokkauksien kuuluvaan ääneen. Jarkko tekisi taas bravuuriaan (ja ainoa ruoka jota ei polta pohjaan) nimittäin vohveleita. Ale nousi vierashuoneen sängystä ja puki päälleen ja käveli väsyneenä keittiötä kohti. Hän ei selän perusteella tunnistanut Jarkkoa ja meni suoraan kahvinkeittimen luokse, kunnes toivotti Jarkolle "Hyvää huomenta" 

Jarkko vastasi Alelle ja Ale sillä sekunnilla siirsi katseensa Jarkkoa kohti 

"SIIS SINÄ?" Ale huudahti

"Minäpä minä" Jarkko vastasi rennosti, samalla kun sekotteli vohvelitaikinaa

"Sinäkö olet tämän koko jutun takana? Ei ihme että Janette halusi lähteä asuntolasta"

"No joo.." Jarkko vastasi ei enään niin itsevarmasti

Heräsin Alen ja Jarkon jutusteluun ja olin helpottunut ettei Ale ollut menettänyt hermojaan Jarkkoon.

Nousin sängystä koska minut valtasi uudestaan paha olo ja olin varma että menen lääkäriin tutkimaan tämän. Inhoan kun on niin paha olo koko ajan.  

Juoksin taas vessaan halaamaan pönttöä.

Jarkko odotteli kalsareissaan vohveleiden valmistumista uunista ja Ale sai haluansa kahvin keitettyä. Kun olin saanut vessassa pahan oloni puolitettua huusin Alen tulemaan vessaan kanssani. Lähtisimme yhdessä sairaalalle käymään sillä en tiedä kestänkö yksin mennä. Heikotti enkä ollut eilisen jälkeen saanut mitään alas.