6. Ei voisi paremmin mennä
Jarkko vei minut kaupungille syömään ja odotin autossa sitä kun hän kävisi kysymässä mihin parkkeeraisi auton sillä täällä oli huonosti parkkipaikkoja. Mitäköhän ihmettä minä olen tekemässä. Olen itseäni puolet vanhemman miehen kanssa menossa ulos syömään joka on kaikenlisäksi opettajani. Minun on pakko kertoa tästä jollekkin jossain vaiheessa, en voi loputtomiin salata tätä. Mitäköhän vanhempanikin ovat tästä mieltä
Jarkko sai autonsa pysäköityä ja haimme sisältä ruokamme sillä halusimme nauttia ruuan kirkkaiden tähtien alla. Kynttilän loisteessa tietenkin.
"Mitä olet mieltä kalasta ?"- Jarkko kyseli
"Oikein maistuvaa" - vastasin ja jatkoin syömistä
"Hyvä sillä tämä on lempi ravintolani ja lempi annokseni, voin tuoda sinut siis tänne uudestaan."
Tuntui kuin sydämmeni pysähtyisi hetkeksi. Uudestaan. Saisinko huutaa onnesta. Kävin päänsisällä tälläistä keskustelua
"Tulisitko luokseni yöksi ?"
"Minäkö?" - olin niin hämmentynyt kysymyksestä
"No sinä tietysti" - Jarkko sanoi
"Tietenkin tulen" - Vastasin Jarkon yökylä kutsuun
Ilta oli todella kaunis ja tehty juuri meitä varten. Syksy oli parhaimmillaan ja lehdet värikkäät, katulamput loistivat ja ihmisten ikkuista tuli valo. Tästä yöstä tulisi varmasti ikimuistoinen.
Jarkko vei meidät hänen luokseen ja alkoi tekemään meille drinkkejä. Toivottavasti hän ei humalluttaisi minua kauheasti sillä olin jo rakkaudesta humaltunut.
"Otahan tästä" - Jarkko tarjosi
"Kiitos, huh tässä on alkoholia ja paljon" - totesin maistettuani drinkkiä
"Et ole tainnut paljoa juoda alkoholia?" - Jarkko kyseli minulta
"En oikeastaan, olen yleensä ollut se joka kantaa sammuneet kotiinsa" - totesin ja laskin lasini takaisin pöydälle
Tuijotimme vain toisiamme baaripöydän ylitse ja Jarkko laski lasinsa myös pöydälle.
Hän käveli eteeni ja otti käsistäni kiinni
"Minä tiedän mistä muusta voimme humaltua" - Jarkko vinkkasi silmäänsä
"Eikai huumeista ?" - kyselin kummastuneena
Ei
Jarkko nappasi minut syliinsä ja tuijotimme edelleen toisiamme silmiin ja suutelimme intohimoisesti joka tarkoitti sitä että pian lähestyisimme makuuhuonetta. Ja niin siinä kävikin, Jarkko kantoi minut sylissään makuuhuoneeseen.
Nukahdimme sylikkäin Jarkon makuuhuoneeseen ja olin onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin.
En vielä tiennyt mikä minua odotti seuraavana päivänä.











Kommentit
Lähetä kommentti